Oneshot - Yksinäisyys

Olen kotona jälleen. Tai no, asunnossani. En tiedä tunnenko sitä kodikseni vielä. Tai ylipäätään koskaan.

Taas yksi päivä koulussa. Yksi samanlainen päivä muiden joukossa.

Katselen peilistä itseäni. Näytän tavalliselta opiskelijatytöltä. Hieman meikkiä, hoidetut hiukset ja muodin mukaiset vaatteet. En edes tiedä, onko uusi tyyli minua. Mutta sehän on sitä uutta elämää, eikö vain?

Kai minä olen ihan kauniskin. Uudet kaverini koulusta ovat kehuneet minua. Toisinaan mietin, mitä nämä kaverit edes merkitsevät minulle.

Vaihdan vaatteeni mukavimpiin. Kulkisin niillä koulussakin, mutta kai minulla on tarve tehdä vaikutus ihmisiin.

Menen sängylleni makaamaan. Torkut eivät ole välttämättä kovin hyvä pakokeino todellisuudesta, sillä ajatukset yrittävät ottaa vallan kaikesta kun suljen silmäni ja yritän rauhoittua. 

Ajattelin, että muutos ja uusi elämänvaihe voisi helpottaa tuskaani. Silti mieleni on aivan solmussa. Olen edelleen yksin. En tiedä mitä oikein odotin, kun muutin yksikseni asumaan, kauas pois.

Sitten tunnen hänet taas. Muistan yksittäisiä hetkiä. Muistelen hänen ääntään ja eleitään. Sitä, kuinka hänen hymynsä sulatti sydämeni joka kerta.

Muistan kaiken. Silti pelkään että unohdan.

Sitä toivoo, että pääsisi ajassa taaksepäin. Siihen, kun kaikki oli vielä hyvin.

Siitä tuntuu olevan niin kauan. 

Sitten, silmänräpäyksessä, sitä onkin aivan yksin.

Ensin se tuntuu niin epätodelliselta, ettei usko mihinkään. Tämä ei tapahdu oikeasti, eihän?

Sitten totuus iskee vasten kasvoja, oikein voimalla. Niin että sattuu. 

Sydämeni ei ole vain särkynyt. Se on täysin hajalla, pirstaleina ja rikki runnottu.

Istun lattialle ja katselen kaupunkimaisemaa, joka avautuu joka puolelle ympärilläni.

Moni tyttö olisi ikionnellinen päästessään keskelle kaupungin kuhinaa. Minä en vain osaa olla enää onnellinen. 

Kaikki tuntuu turhalta ja niin lohduttomalta. Tuntuu kuin putoaisin pohjattomaan kuiluun, joka on täynnä yksinäisyyttä ja ikävää. 

 Entä jos pudotus ei lopu koskaan?

♡♡♡

Pakko ensimmäiseksi pyytää anteeksi sitä, että käytin tässä valmissimiä :DDD Tyttö oli oma sim mutta nappasin pojan nopeasti vain naapurustosta kun olin jo sisustanut asunnon ja suunnitellut kaiken enkä enää malttanut mennä tekemään uutta simiä XD... Kuitenkin, ensimmäinen oneshot blogissani! Täällä blogissa on ollut hiljaista, pyydän anteeksi! Käyn päivät koulussa joten se vie oman aikansa. Toivottavasti tykkäsitte! ♥